...menee aika jälleen, viimeksi oli tälleen kun oli työtön ja yö oli yötön. Näen todellakin, todellakin mielenkiintoisia unia nykyään. Enää ne eivät ole painajaisia. Vaan ns. normiunia eri aiheista. On enneunia ja tulevaisuusunia, jotain hassua ja jotain mieleen jäävää. Aamulla olen ihan että oliks se toden tuntuinen taas unta, onneksi. Ei niitä kaikkia onneksi muista eikä voikaan. Olisi se kauheata, jos ihminen muistaisi kaiken mahdollisen. Hyvä kun jonkin 10 prossaa muistaa. Siinäkin on jo ihan liikaa.

***

Käsityökerhossa neuloin, mutta en kerro että mitä. Eikä ne tulekaan tänne näytille edes vaan jonnekin ihan muualle. Kotineulomukset ovat hidastuneet, mutta eivät ole ihan kokonaan loppunut. Kun jaksais taas paremmin, mutta koska käsityökerho oli koko aamupäivän, ei jassa, ei.

***

Tarvii kohta taas aloittaa jotain ihan uutta ja näppärän vaikeata, niin johan sitten hotsittaa neulomukset, jotka ovat liiankin helppoja tehdä. Ei tarvii jatella kun tilkkua pistelee menemään.