Kyllä on nyt kiirettä ja samalla muutama sekaannus. Toivottavasti selviävät tällä viikolla, sillä ensi viikkoon ei ole enää aikaa siirtää selvityksiä. On paljon tekemistä, muistettavaa ja velvollisuuksia, jotka kaikki pitää hoitaa. Joskus alkaa keittämään oikeasti, kun tarvitsee tehdä niin paljon. Mutta onneksi ajattelen silloin, että olenpa minä taas ainakin tarpeellinen. Eipä niitä asioita pyydettäisi tekemään, ellei olisi niin tunnollinen, huolellinen ja osaava. Mutta joskus tuntuu, että "joku muu" saisi ottaa oman osansa, ettei niin paljoa tarvitsisi ahkeroida. Eipä siitäkään mitään tulisi, jollei olisi mitään mentävää tai tehtävää. Äkkiä tuntisi, ettei kukaan tarvitse taitoja, joita on. Sama asia se olisi, jos olisin töissä, olisi sitä monta asiaa hoidettavana ja vastuuta otettava, että työt tekee ja hommat hoitaa. Että saisi palkkansa tienattua ja leipänsä päälle jotain muutakin kuin ylähuulen.